Tarvitseeko Suomi uuden arktisen vision?

Jouni Lukkari ja Sini Harkki kyseenalaistivat kirjoituksessaan (HS Vieraskynä 14.5.) Suomen arktisen vision, jonka suhteen seuraavassa muutama kommentti. Kuten tekijät totesivat, arktisia öljyvaroja ei välttämättä tarvita, koska löydetyt varat riittävät nykytuotannon tasolla ainakin sadaksi vuodeksi, kun liuskeöljyt ja muut ei-konventionaaliset varat otetaan huomioon. Sama pätee myös arktisiin kaasuvaroihin. Venäjä kuitenkin tarvitsee arktisia varoja taloutensa ylläpitoon ja Grönlanti mm. itsenäisyyspyrkimystensä tukemiseen. Näiden hankkeiden toteutus ei riipu Suomen jäänmurtajista, joiden käyttö kuitenkin vähentää toiminnan ympäristöriskejä.

Arktisen öljyntuotannon kannattavuus ei riipu ensi sijassa kenttien sijainnissa, vaan niiden koosta ja laadusta. Koska riittävän suuria löytöjä ei merialueilta ole tehty, merkittävää uutta arktista öljyntuotantoa ei syntyne lähivuosikymmeninä. Nyt mielenkiinto kohdistuu pääosin kaivoshankkeisiin ja arktisilla meriväylillä tapahtuviin kuljetuksiin. Kaivostoiminta tähtää erityisesti jalometallien ja harvinaisten maametallien tuotantoon mm. Islannin, Grönlannin ja Kanadan rannikkoalueilla. Edistys on kuitenkin hidasta metallien alhaisten maailmanmarkkinahintojen takia.

Kuljetukset arktisilla meriväylillä tarjoavat monin verroin öljy- ja kaasutoimintaa suuremman taloudellisen potentiaalin. Ne vähentävät 30-40 % polttoaineiden kulutusta ja vastaavasti kasvihuonepäästöjä esim. Suezin ja Panaman kanavan reitteihin verrattuna. Kuten Vieraskynässä todettiin, kuljetukset Koillisväylällä eivät ole kasvaneet odotetusti suurten navigointikustannusten takia. Arktisten meriväylien käyttöä vaikeuttavat vielä alueiden omistuskiistat, kiistat läpikulkuoikeuksista, sotilaallinen läsnäolo jne. Voi olla, että kuljetusvolyymien merkittävä kasvu edellyttää Jäämeren ns. keskireitin avautumista jääpeitteen sulamisen myötä.

Ratayhteys Jäämerelle on ollut Suomen pitkäaikainen visio. Mielestäni sitä ei tulisi toteuttaa, ennen kuin taloudellisesti kannattava liikennöinti on näköpiirissä. Investointeja tarvittaisiin kipeämmin arktisen tutkimuksen ja uuden teknologian kehittämiseen. Vilkkaasti liikennöidyn Kilpisjärven tien parantaminen voisi kuitenkin olla jo lyhyen aikavälin investointikohde.

Arktiset aktiviteetit kehittynevät, taas kerran, odotettua hitaammin, mutta tarjoavat suuren taloudellisen potentiaalin pitkällä aikavälillä. Suomen arktinen visio on mielestäni pääosin kohdallaan. Maamme yritykset kehittävät ratkaisuja ensi sijassa arktisten operaatioiden hallintaan ja turvallisuuteen. Hankkeisiin liittyy huomattavia talouden ja ympäristön välisiä ristiriitoja, joiden sovittaminen vaatii sekä alueellisten että globaalien toimijoiden yhteistyötä.

Espoo 13.10. 2021